Opintokeskus Kansalaisfoorumin tapahtuma 19.–20.11.2011 Helsingissä
maanantai 17. lokakuuta 2011
Päivät perutaan
Pahoittelemme harmia, jota päivien peruuntuminen aiheuttaa niin päivien alustajiksi ja työpajojen vetäjiksi lupautuneille kuin päivien osanottajiksi ilmoittautuneille.Väärinoppimisen päivät olisivat 100 prosenttisella varmuudella olleet antoisa kokemus kaikille osallistujille, mutta nyt meidän ei auta muuta kuin miettiä mikä päivien markkinoinnissa meni pieleen. Lupaamme, että aivan ”oikeaoppisiksi” emme aio tapahtuneesta huolimattakaan ryhtyä, vaan aiomme jatkossakin tarkastella oppimista uudenlaisista, ennakkoluulottomista näkökulmista. Toivottavasti voimme tehdä tätä tarkastelua kaikkien teidän kanssanne, jotka olitte tulossa mukaan Väärinoppimisen päiville.
Terveisin
Opintokeskus Kansalaisfoorumi
Jaakko Rantala
Opintojohtaja
sunnuntai 16. lokakuuta 2011
Ilmoittautumisaika päättyy
"Saavuttaa kaikki jumalallisen pätevästi - aatot, suostumukset, vihjeet,kaikki kaunis elämässä - lahjakkuus, hyve, armonanto, pyrkimys saattaa toiset kotiin, olla matkalainen, nousta hyvissä ajoin kulkuneuvoon paikan varaamiseksi, ja aina puuttuu jotakin, juomalasi, tuulenhenkäys, lause, ja elämä tekee sen kipeämpää mitä enemmän nauttii ja keksii."
Fernando Pessoa
lauantai 15. lokakuuta 2011
perjantai 30. syyskuuta 2011
Raakalautaoppimista
Vietämme Tampereella Isto Turpeisen johdolla tällä erää viimeistä Raakalauta-tapaamista. Päivien epistolaan kuuluu alustus ja keskustelu tanssin ja itsen projektista sekä kenttätöiden esittelyä. Mieleeni kipuaa lämmittävä tunne aidosta kohtaamisen yhteisöstä, jossa yhdessä toisten kanssa jaetaan yhteistä tietoisuutta, yhteisiä unelmia ja joissakin määrin jopa tavoitteita paremmasta arjetastakin.
Tänään ja huomenna ainutkertainen yksilöllisten persoonien joukko jakaa yhdessä jokaisen osallistujan subjektiivisen tunteen välityksellä yhteiset tavoitteet ja mielenkiinnon kohteet. Ryhmä on tullut yhteen tanssipedagogisin motiivein, tavoitteenaan sellaisen sosiaalisen järjestyksen luominen, joka mahdollistaa inhimillisen ja oikeudenmukaisen pienen tai suuren toteutumisen. Jarmo Lehikoinen, yksi joukosta, toteaa miten tanssia usein arvioidaan lopputuloksen, esittämisen perusteella, vaikka suurimman ilon aiheen soisi olevan isossa tai pienessä oppijassa prosessin aikana tapahtuneessa, usein pitkin harppauksin edenneessä kasvussa ja kehityksessä. Jotenkin tuli lohdullinen fiilis.
Raakalautaprosesseihin ja sosiaaliseen koreografiaan tanssinopettamisen työvälineinä voi perehtyä seuraavan kerran Väärinoppimisen päivillä.
torstai 22. syyskuuta 2011
SIVISTYSTYÖTÄ KUR(J)ISTETAAN
Äskettäin uutisoitiin kuinka valtion budjettiriihen varstat takovat muruiksi erityisesti opetuksen kulttuurin hallinnonalaa. Ja että valitettavasti vapaata sivistystyötä aiotaan tällä nuijimislistalla ankarimmin piestä.
Opintokeskusten valtionosuusmääräraha putoaisi 6,9 prosentin leikkauksella lähes 0,9 miljoonalla eurolla. Oletus on, että leikkauksilla rokotetaan eniten opintokerhoja, joiden suoritemäärä ei ole kasvanut vuosikausiin. Johtuen siitä, että ei ole ollut millä kasvattaa. Todennäköistä on, että myös kurssien tuntimäärät sekä laatu- ja kehittämisresurssit pienenevät. Samoin käynee ylläpitäjäliittojen harkinnanvaraisille valtionavuille. Meillä pienemmissä yksiköissä kaavaillut vähennykset halvaannuttaisivat toimintaa tuntuvasti
En arvannut tässä blogissa kirjoittavani näinkin banaalista aiheesta kuin rahasta. En siksikään, koska kaikki värkit ovat nykyään aihetta täynnä. Milloin tahansa avaa minkä tahansa median, (raha)markkinoiden negatiivinen uutisvirta vyöryy ylitsemme. Koko Suomi ja maailma hengittää tai pidättelee henkeään markkinapolkan tahdissa. Ja jossain nurkan takana joku nauraa ja nautiskelee hegemoniansa hurmiossa.
Sivistystyötä ei enää tarvitakaan. Mitäpä sillä. Markkinathan senkin hoitavat. Minne unohtuivat merkitykset kulttuurin, taiteen ja sivistystyön ennaltaehkäisevistä, eheyttävistä ja muista hyötyvaikutuksista. Säästämiseen varmaankin on Suomessa kaikilla aloilla aihetta, mutta toivottavasti juuri kaikista, myös hyötysuhteeltaan vaikuttavinta, järjestöllistä sivistystyötä ei näissä talkoissa kuristeta hengiltä. Jos näin käy, koko kansallisen sivistystyön tähänastinen historia on ollut pelkkää väärinoppimista.
sunnuntai 18. syyskuuta 2011
torstai 15. syyskuuta 2011
Väärinoppiminen on sivistymistä sanan varsinaisssa merkityksessä
Käsissäni on Seppo Niemelän uunituore kirja Sivistyminen - Sivistystarve, -pedagogiikka ja -politiikka pohjoismaisessa kansansivistystraditiossa (Snellman-instituutin A-sarja 25/2011).Mielenkiinnolla sukelsin ensimmäisenä kirjan, sivistystä, sivistymistä ja sivistämistä käsitelleisiin lukuihin ja koitin peilata lukemaani niihin maailmoihin, joihin toivon meidän törmäävän yhteisellä väärinoppimisen matkallamme.
Sivistys käsitteenä kuulostaa helposti hieman yläviistosta tulevalta ja pönöttyneeltä (vrt. kansanvalistus, kansansivistys, sivistysvaltio, sivistystoimi, sivistyslautakunta jne.) Olin huojentunut niistä merkityksistä, joita Niemelä pyrki laajaan tutkimusaineistoon viitaten sivistyksen, sivistymisen ja sivistämisen käsitteisiin kytkeä. Melkeinpä kuulosti siltä kuin sivistyminen olisi synonyymi väärin oppimiselle - tai päin vastoin.
Tässä lyhyt määritelmä siitä mitä Niemelä sivistymisellä tarkoittaa: " Modernin sivistyskäsityksen mukaan sivistys on luova prosessi, jossa ihminen omalla toiminnallaan muokkaa itseään ja kulttuurista ympäristöään…sivistys sisältää idean olemassa olevan ylittämisestä ja edistyneemmästä elämänmuodosta. Tällaisena sivistys on muotoutumista, (hahmon) rakentamista, uuden luomista ja parempaan pyrkimistä" ( ks. kirjan sivu 186)
Niemelä peilaa aitoa vapauttavan, voimauttavan ja uutta luovan sivistystyön pedagogiikkaa välityspedagogiikkaan, jossa korostuu jo olemassa olevan tiedon opettaminen oppilaille. Siinä välitetään "objektiivisen" sivistyksen keskeiseksi koettuja, valikoituja sisältöjä (ks. kirjan sivu 190). Tällaisellakin sivistyksellä on toki paikkansa maailmassa, mutta pahimmillaan siinä voi olla kyse sellaisesta "oikeinoppimista" ja "oikeinopettamisesta", josta koitamme väärinoppimisenpäivillä poisoppia.
tiistai 13. syyskuuta 2011
Marronkuu kumottaa
Kansalaisfoorumi tarjoaa väärinoppimisen poikkitaiteellisissa törmäilyissä oppimisseikkailun taidealojen ohjaajille ja harrastajille. Ahaa-elämyksiä on luvassa muillekin taidekasvatuksesta ja kasvatuksen taiteesta kiinnostuneille. Helsingin Vuosaaren Rantapuistossa uusiin ideoihin sukelletaan innostavien alustusten ja toiminnallisten verstaiden avulla.
Isto Turpeisen ja Petri Kauppisen isännöimässä raakalauta ja höylähirsi verstaassa jaetaan tanssin ulottuvuuksia raakalautametodin näkijöiden ja kokijoiden kokemusten pohjalta sekä tutkaillaan yhteisöllisten menetelmien hyödyntämistä tanssin esitystoiminnassa.
Paavo Hakulisen toisenlainen oratorio –verstas on tarkoitettu kaikille musiikin ystäville, ja erityisesti sellaisille, joita kiinnostaa toiseuden kokemisen kuuntelemisesta kumpuava ryhmälähtöinen yhteissäveltäminen.
Katri Mehdon ja Merja Pennasen steppaava draamararetki – verstas sopii lievittämään teatterikärpäsen pureman kutinoita. Verstaan työtapana on yhteistoiminnallisuus ja ihmettely, sekä päämääränä esitykse(e)n eksyminen.
Niina Rinta-Oppaan kuperkeikka –sirkusverstaassa napsitaan kerhonohjaamisen maistiaisia tasapainottelussa, akrobatiassa, jongleerauksessa ja klovneriassa.
Anne Hyvärisen ja Riikka Vuorenmaan nurinmeno – ohjaajaverstaassa väärinopitaan oikeinymmärryksen näkökulmasta sekä avataan uusia merkitysmaailmoja hölmöläistarinoiden vinksahtaneesta vinkkelistä ja monikulttuurisen arjen todellisuudesta.Piritta Seppälän, Päivi Svärdin ja Riitta Liskin sosiaalista mediaa omin käsin -verstaassa pyörivät vaihtuvalla rytmillä eri sosiaalisen median palveluiden tutustumissessiot. Someverstas tuottaa tapahtuman aikana materiaalia Väärinoppimisen päivistä verkon eri kanaville.
Valitse oma verstaasi, kokoa porukka ja syöksy sakkiin !
tiistai 6. syyskuuta 2011
Tanssin sanomat
Minna Tawast kirjoittaa Tanssi –lehdessä 03/11 kiinnostavan artikkelin tanssin politiikasta ja poliittisesta tanssista. Artikkelissaan Tawast toteaa, että suomalaisessa tanssitaiteessa pyrkimys yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ei ole ollut moneen vuoteen kovin muodikasta. Haastatteluosuuksissa tanssitaitelijat pohtivat syitä tähän. Nuoret koreografit arvelevat, että teatterissa on helpompaa viitata suoraan yhteiskunnallisiin ongelmiin ja tapahtumiin kuin tanssissa.
Näinkin asian voi toki analysoida. Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä poliittisen tanssin konkarit, esimerkiksi Raatikossa, tanssin vaikuttavuudesta yhteiskunnallisten näkemysten kontekstissa ajattelevat.
Vaikka tanssissakin on kysymys taiteen tapahtumisesta an sich, tanssialojen - siinä missä kaiken taiteen - luulisi olevan kiinnostunut näinä aikoina pitämään ääntä äänettömistä, näyttämään näkymätöntä. On toki tanssissa eloisan kipeitäkin kosketuspintoja nähty, mm. Kirsti Törmin, Eeva Muilun ja Hanna Brotheruksen produktiot tulevat mieleen.Tanssipiireissä ollaan (onneksi) heräämässä myös sosiaalisiin ja yhteisöllisiin tekemisen tapoihin. Ilokseni voin todeta, että näin myös kansantanssin sektorilla. Tanssitaiteilija Petri Kauppinen on valmistelemassa opintomateriaalia aiheesta sosiaalinen koreografia yhteisöllisenä oppimiskokemuksena. Nimenomaan tätä tematiikkaa käsitellään ja esitellään yhdessä poikien tanssipedagogiikan pioneerin Isto Turpeisen raakalautametodin kanssa Väärinoppimisen päivillä.
perjantai 2. syyskuuta 2011
Kuumat treffit
Mitä siis teemme työpajassamme? Koetamme antaa aidon hämmennyksemme, pelkomme ja epävarmuutemme toimia taiteen raaka-aineena. Tartumme siihen, mitä on, emme siihen mitä ei ole. Koetamme antaa keskittymisemme olla kuin vettä: se virtaa luontaisesti aina kiintoisimman asian luo. Brecht sanoi ettei ole mitään niin mielenkiintoista kuin ihminen, joka koettaa avata solmuun mennyttä kengännauhaa. Koetamme valita ne toimet, teot ja elementit, jotka tekevät keskittymisen turhaksi: esityksen valmistaminen yhteistoiminnallisesti on parhaimmillaan kuin kuumat treffit - ei koskaan voi tietää mihin päätyy... ;D
torstai 1. syyskuuta 2011
Oppimisen paikat – viärät ja oekeat
Itse kullakin meistäon oma osaamisprofiilinsa. Yhteistyössä ja erilaisia osaamisia hyödyntämällä pystymme saavuttamaan oppimistuloksia, johon ei kukaan yksin kykenisi. Hajautetun asiantuntijuuden idea, jossa ryhmän jäsenten erilaiset osaamisettäydentävät toisiaan, on meille ollut kautta aikain opintokerhotoiminnasta tuttua.Tällaisesta vertaisoppimisen juuresta löytyy myös paljon ylistetty suomalaisen koulutuksen menestystarina.
Kuitenkin yhä edelleen esiintyy närkästynyttäk ritiikkiä, jopa dissausta erityisesti järjestöllisen sivistystyön kentällä tapahtuvasta oppimisesta. On selvää, että virallisella koulusektorilla on ratkaiseva merkitys mm. siihen, millaisilla tietorakenteilla, orientoitumistavoilla se voi vaikuttaa elämänpituisten,myös non- ja informaalisten oppimisprosessien kehittymiseen. Silloittamista oppijan, ihmisen, parhaaksi ylevän puolesta tarvitaan puolin ja toisin.
perjantai 26. elokuuta 2011
Voe hyvä tavaton
torstai 25. elokuuta 2011
Sydänsyksyn kaamoksen valossa pidettävä väärinoppimisen päivät on taidekasvatuksesta ja kasvatuksen taiteesta kiinnostuneiden yhteinen oppimisseikkailu. Hotelli Rantapuiston merenrantaviikonloppu Helsingissä tarjoaa yhdessäoloa, yllättäviä käänteitä, puheita ja porinoita. Valoisien verstaiden voimavirtaa tanssin, draaman, musiikin, sirkuksen, sosiaalisen median ja ohjaajuuden hehkussa. Päivien kattavana teemana on Taidelähtöiset menetelmät vertaisoppimisessa.
Oman ohjaajaosaamisen jakamista ja päivittämistä
Itselle tutuimman harrastusalan verstaassa ainoat ”oikeat” tavat oppia ja ohjata saavat kyytiä. Alan uusimpia suuntauksia ja osallistujien vuosien varrella kertynyttä hiljaista tietoa yhdistelemällä lisätään iloa oppimiseen ja luodaan uutta ohjaamiskulttuuria.
Kurkistuksia naapuriverstaisiin
Lisäsytykkeitä omien ohjaamis- ja oppimisrutiinien kulottamiseen hankitaan vierailemalla kahdessa itselle vieraamman harrastusalan verstaassa. Poikkitaiteellisen törmäilyn jälkeen palataan omaan tuttuun kotipesään sulattelemaan nähtyä, kuultua ja koettua.
Ynnä muuta
Verstastyöskentelyn ohessa kokoonnutaan kuuntelemaan punnittua puhetta Isoon pajaan ja viettämään iltaa Sylttytehtaalle.
Osallistumismaksu 70 €, majoitus 30 €. Houkuttele mukaasi kolme muuta, saat itsellesi tai ryhmällesi 70 €:n alennuksen.
Ilmoittautuminen yllä olevasta linkistä tai puhelimitse 09-58406250.
Tervetuloa !
OPINTOKESKUS KANSALAISFOORUMIn väki
keskiviikko 17. elokuuta 2011
Syksyn kajoa
Mies lakaisee asfalttia, tulta iskee luuta, pihahtelee hiki iholla,
kompostiin kesä kolisten katoaa.
Nurmella, aivan liki, syksy nostelee salsahameensa helmoja
tuulen tanssikäsi jo uumallaan.
Vaikka kesä ilmojen puolesta olikin lenseä, traagiset tapahtumat maailmalla pistivät miettimään ihmiseksi tulemisen ja ihmisenä olemisen ankaraa draamaa. Onko meillä osaa tai arpaa näissä elämisen surullisissa kohtauksissa, joissa todellinen katharsis jää toteutumatta. Mistä se viha tulee ja miksi. Kuinka paljon ns. sivistyneet sivilisaatiot kantavat sisällään patoutunutta ihmisyyden irvikuvaa, ja missä kaikkialla, ja miten, se vielä purkautuukaan?
Filosofi Eero Ojanen sanoo sivistys.net -verkkosivuilla, että sivistystyöhön kuuluva ihmistä kunnioittava asenne on estänyt kauheuksien laajempaa toteutumista muiden muassa antamalla ihmisille paikkoja yhteisössä. Niinpä. Mutta mihin ne pahuutta suitsivat, ihmisyyttä kunnioittavat ja entistäkin tarpeellisemmat sivistyksen paikat ovat meiltä markkinamörkölästä kadonneet? Voisimmeko me, sivistystyöläiset, tehdä jotakin näiden tilojen uudelleen löytämiseksi ja takaisin valtaamiseksi?
Väärinoppimisen päivillä nähdään - pimeästä pehmenneinä - kolmen kuukauden perästä.
tiistai 28. kesäkuuta 2011
Kesämielellä
maanantai 27. kesäkuuta 2011
Some-kotipesään asiaa liikkuvasta kuvasta
Tervetuloa Rantapuistoon
Lue lisää ja ilmoittaudu yllä olevista linkeistä.
keskiviikko 22. kesäkuuta 2011
Juhannustunnelmissa
Pään painan ruohikolle
ja oion jalkojain
En jaksa pohdiskella
mä tahdon olla vain.
Sen viisaammat voi tehdä,
mä päivän kultaan jään.
Mä tunnen kaikki tuoksut
ja luonnon loiston nään.
Voi leikitellä mielikseen,
voi ottaa, jättää paikalleen,
tai olla niinkun luonnostaan
ja maata vaan.
Mä peikko siihen uskoon jään
on maailmaa tää minkä nyt mä nään.
(Tove Jansson, kuva Veikko Stöckel)
Ilmoittaumislomake on avattu.
Rentouttavaa mittumaaria !
keskiviikko 15. kesäkuuta 2011
Päivitetty ohjelma
Ensimmäinen ohjelmaversio on nyt julkaistu ja löytyy Tapahtuma -linkistä.
Ilmoittautumisia otetaan vastaan hetki kun verkkolomakkeen linkki avautuu.
Kannattaa ilmoittautua ajoissa ja hyödyntää päivien ohjaaja-/kouluttajatarjous.
Kun tuot mukanasi kolme muuta, maksat itse vain 30 € koko paketista.
Aurinkoisia kesäpäiviä ja runsasta osanottoa toivottaen ja toivoen
Kansalaisfoorumin väki
tiistai 14. kesäkuuta 2011
Ohjelmaluonnosta pukkaa
Viikonlopun ohjelmaluonnos alkaa sisältöjen osalta olla varttia vaille valmis. Laitan tekstit kohta näkösälle, luettavaksi ja tarkistettavaksi ja korjailtavaksi. Pankoon paremmaksi ken tahtoo.
Julkaisemme ohjelman täällä ja kotisivulla juhannukseen mennessä.
Aurinkoa pukkaa pohjoisen taivaalle. Mittari nasahti loppuviikon helteistä pyhänä yli kahdellakymmenellä piirulla kolean puolelle. Eihän sole mikhän eikä mithän. Ilimoja piisaa. Hikoillaan ja palellaan vuoron perään. Niinko ihmisen osa onki.
Timo
maanantai 13. kesäkuuta 2011
Some-kotipesän emot ahkerina
T. Päivi
sunnuntai 5. kesäkuuta 2011
Hep! Paikalla.
Toistaiseksi en osaa kirjoittaa mitään erityistä asiaa tänne blogiin, halusin kuitenkin ilmoittautua läsnäolevaksi väärinoppijaksi. Koska en päässyt kirjoittamaan esittelyä tuonne Kirjoittajat-sivulle, kerron tässä, että olen Vahannan Nuorisoseuran puheenjohtaja ja harrastajanäyttelijä Ylöjärveltä, Kansalaisfoorumin satunnainen it-kouluttaja ja Tampereen yliopiston projektisuunnittelija.
Mielenkiinnolla odotan, mitä tuleman pitää.
T. Päivi Svärd